Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

Via Balticaa pitkin II (Liettua-Puola) | 26.9.2015


LIETTUA



Matka jatkui edelleen Via Balticaa pitkin halki Liettuan maaseudun. Liettuan historia on hyvin monijakoinen. Toisinaan Liettua on ollut Puolan miehittämä ja sittemmin taas Venäjän vallassa. Historia kertoo jopa Ruotsin joskus miehittäneen Liettuan.

Jäänteinä neuvostoajoista siellä täällä (Viro, Latvia. Liettua) näkyi kolhoosi ajan isoja tiloja. Pääsääntöisesti näyttivät olevan tyhjillään.


Kaunasin Kaunas camp Inn leirintä-alueella viivyimme pidempään. Se sijaitsi Lampedis järven rannalla lähellä kaupunkia.Ilmat olivat helteisiä ja paikka sijaitsi hyvän uimarannan liepeillä. Täällä oli jopa sauna suomalaisittain ja tosi ystävällinen henkilökunta. 

Reissun kohokohtia olivat tällaiset siistit paikat, jossa sai pestä kertynyttä pyykkiä sekä käydä suihkussa hyvällä fiiliksellä. Sosiaaliset tilat eivät aina niin kaksisia ole - joissakin home ja viemäri saattaa haista jo matkan päähän ja paikat olla huonosti kaikinpuolin pidetty. Erityisesti baltiassa ja Puolassa huomasi että 3 tai 4 tähteä eivät ihan vastaa suomalaista tähtiluokitusta. Toisaalta yhä enenevissä määrin camping alueisiin halutaan panostaa.






                                                                      Kaunas


Kaunas on Liettuan toiseksi suurin ja alati kasvava opiskelijakaupunki  Neris ja Nemunas jokien risteyksissä. Kaupungilla  on vahva historia hansakaupunkina, josta välittyy edelleen niin Puolan kuin keskieuroopan vaikutus.

Kaunasin sanotaan olevan enemmän liettualainen kuin esim. Vilna. Paikallinen sanonta kuuluu "Vilna on Liettuan pääkaupunki, mutta Kaunas on liettualaisten todellinen pääkaupunki". Kaupungin Laisvės alėja katu on upea nähtävyys jo itsessään. Kadun toisessa päässä siintää St Michaelin kirkko.






Kaunas kaupunkina on kaunis sekoitus vanhaa ja modernia. Toisaalla on moderneja ostoskeskuksia ja vanhassa kaupungissa saa fiilistellä vanhaa tunnelmaa. Kävelykadulla sijaitsi useita houkuttelevia ruokapaikkoja. 

Bongasimme Taluttin jonka Tex Mex annokset olivat superrunsaat. Kaikenlisäksi huippu edullista. Tämän ruokapaikan sisustus oli niin MUST että alkuun vaan silmät pyöri kun ihastelin kokonaisuutta. Kaunis yhdistelmä uutta ja vintagea meksikon hengessä.




Tämän seudun ainut miinusmerkki tuli Kaunasiksen hämäristä taksikuskeista. Ollessamme naisporukalla kaupungilla, hyppäsimme lennosta taksiin joka sitten ajelutti meitä kliseisesti pitkin pimeitä teollisuuslaueita. Jossain kohtaan meinasi nousta kylmä hiki otsaan että hetkinen mites tämä juttu nyt päättyykään ?  Erityisen haastavaa oli, kun taksikuski ei puhunut sanaakaan englantia. No onneksemme pääsimme mutkien kautta ehjinä perille :D



PUOLA 



Siinä missä Viro, Latvia ja Liettua ajettiin hetkessä päästä päähän - Puolan mittakaava yllätti. Tuntui että tiet jatkui ja jatkui aina vaan. Välillä mentiin läpi kylien, pienten kaupunkien ja taas toisinaan ohi viljavien kauniiden pelto- ja maalaismaisemien. 

Puolassa viljapellot notkuivat keltaisenaan heinäkuun puolessa välissä ja puintikoneita näkyi siellätäällä puintihommissa. Tuli mieleen, että kyllä pohjoisen viljelijät ovat oikeasti hivenen eriarvoisessa asemassa. Suomessa samaan aikaan vasta odoteltiin viljan kasvua täyteen mittaan sateiden keskellä.


Puolassa Katolisella kirkolla on edelleen suhteellisen vahva sija. Teiden varsilla näkyi niin teiden suojelupyhimysten muistomerkkejä kuin tienvarsille liikenteessä menehtyneiden ihmisten muistoiksi merkittyjä ristejä. Kertomukset hurjasta liikenteestä ja tilastoista tuli näin todeksi.

Olimme lukeneet paljon Puolan teiden huonoudesta ja hurjasta liikeenteestä. Pääteiden kunto oli hyvää. Ilmeisimmin teistä pidetään nykyään huolta. Liikennettä oli edelleen paljon ja olin ihan tyytyväinen että mieheni oli ratissa. Hurjaksi voisi mainita esim. valtavat rekkakolonnat jotka viilettivät suurilla nopeuksilla ja ohituksilla eteenpäin. Rekat yleensä ajoivat toisissaan kiinni, niin että niitä oli vaikea lähteä ohittamaan. Tilastojen mukaan tieliikennekouolleisuus on edelleen Puolassa suurta. Meille sattu ehkä hyvä tuuri mutta meidän aikanamme liikenne oli maltillista ja tämän reissun päättömimmät ohitukset koettiin Ruotsin puolella. 






Matkan varrella näkyi Baltiasta tuttuja haikaranpesiä siellä täällä. Ja pientä konfliktiakin näkyi tienvarsilla paikoitellen. Muuten matka jatkui suhteellisen rauhallisesti.





Yhden yön yövyimme n.20 km ennen Varsovaa paikallisella maatilalla jossa oli mm. erilaisia kotieläimiä. Lapset risti paikan "Preeriaksi" sillä niin kuivalle karrelle oli palannut nurmi. Siellä sitten koimmekin reissun ainoan kunnon ukkosmyräkän. Majatalon väki kertoi, ettei viikkokausiin ollut satanut ja vesisade oli enemmän kuin toivottua. No nyt tuli reipas sadekuuro joka kasteli kunnolla kuivettuneen maan ja hetkessä kuuro oli taas ohitse.

Seuraavana päivänä matka jatkui eteenpäin. Varsovan lähellä liikenne muuttui ruuhkaiseksi. Siellä etenemimme etanan vauhtia ja jokunen tovi kuluikin ennen kuin pääsimme Varsovan länsipuolelle.






Varsovan 1.7 miljoonan asukkaan kaupunkisiluetti. 


Puolan länsipuolella köysimme kahden epäonnistuneen yrityksen jälkeen ihanan rauhallisen leirintäalueen Poznanin eteläpuolelta. Camping alue sijaitsi suurten mäntypuiden katveessa järven vieressä. Täällä ollessamme lämpötilat kipusivat yli 30 asteen.


Poznan centrum.jpg

kuva  
Poznan on yksi Puolan vanhimmista kaupungeista ja asukkaita yli 500 000. Poznanin arkkitehtuurissa näkyy vahvasti Saksan vaikutus, sillä Poznan kuului aikoinaan Saksalle liki parinsadan vuoden ajan. Vanhassa kaupungissa on nähtävää -  mm. Stary Rynekin aukion alue.

Nykyään Poznan on tärkeä teollisuuden, opiskelun ja  sivistyksen sekä elinkeinoelämän keskus. Kaupungissa sijaitsee mm taloustieteellinen korkeakoulu. Suomalaisittain Jyväskylä on Poznanin ystävyyskaupunki :)

Poznanissa on mielenkiintoinen sekoitus vanhaa kaupunkia ja historian havinaa kuin modernia arkkitehtuuria. Paikka on tunnettu erilaisista Outlet Factory-liikkeistä. Näissä outleteissa kannattaa ehdottomasti piipahtaa jos täällä suuntaa liikkuu.



Malta ostoskekuksen eteen oli tehty mukavia ja rentoja oleskelutiloja kuormalavoja hyödyntäen. Tämäntyyppistä voisi olla meillä kotosuomessakin. Ostoskeskusten pihat tuppaa meillä oleman lähinnä asfaltoitua parkkipaikkaa. 


Poznanissa sijaitsevassa vesipuistossa vietimme yhden päivän hellettä paossa.

Aina ei löydetty sopivaa yöpymispaikkaa ja silloin majoituimme vaikkapa ns. rekkaparkeissa moottoriteiden varsilla. Yhdessä rekkaparkissa kävimme myös ns. rahtariruokalassa syömässä paikallista puolalaista kotiruokaa :)

Tällainen matkapostaus tällä kertaa.
Kiitos jos jaksoit lukea :D

Sike



Omenoiden aika | 23.9.2015

 
Omenoita on tullut tänä vuonna hyvin. Alkuun - vuosia sitten  istutimme 4 omenapuuta ja kun ne eivät meinanneet millään alkaa kukkimaan - istutimme varalta vielä kaksi. Nyt niitä on kuusi ja kaikki tuottavat tällähetkellä satoa.  Monet ovat kertoneet, että omenoiden laatu on alkukesän sateiden vuoksi ollut tänä vuonna normaalia huonompaa. Jonkinverran huonoa on ollut näissäkin, mutta silti kerättävää on riittänyt yllinkyllin.


                      




 Sadonkorjuu on itseasiassa ihan mukavaa puuhaa. Samalla luonteva tapa viettää aikaa lasten ja nuorten kanssa. Fiskarsin Classic lehtiharava ja Garden light rautaharava olivat hyvä apu maahan tippuneiden huonolaatuisten omenoiden haravoinnissa. Samalla tuli haravoitua alkusyksyn ensimmäiset maahan varisseet lehdet alta pois.

Omenoista on valmistunut mm. hilloa, soseita, piirakkaa, kauraomeanapaistosta. Jos teillä on hyviä omenareseptejä niin oikein mielellään otetaan vastaan :)

Mukavaa syksyä lukijat ♥

Sike





Yhteistyössä



.



Via Balticaa pitkin I (Viro, Latvia)| 14.9.2015




VIRO || Tallinna

Suunnitellessamme reissuamme Via Balticaa pitkin kohti Saksaa jaTanskaa - tuli luettua erilaisia matkatarinoita ja koin ne hyödyllisiksi. Niistä sai paljon käytännön kokemuksia ja tietoa. Tässä postauksessa muutamia kuvia ja tärppejä matkastamme.  


Viro on meille monelle tuttu paikka. Täällä mekin piipahdimme toisinaan mieheni kanssa kun asuimme pääkaupunkiseudulla.  Nyt edelliskerrasta oli kulunut jo pitkä tovi ja oli ilo huomata kuinka hurjasti Viro on kehittynyt, mennyt eteenpäin sekä raikastunut.





Yövyimme Tallinnan esikaupunkialueella  Caravanaparkissa.  Useassa reissutarinassa korostettiin aina yöpymään (erityisesti Baltian maissa ja Puolassa) vartioiduilla alueilla. Otimme neuvosta vaarin ja varasimme tämän majoituspaikan suositusten perusteella. Paikka oli todella siisti, uudehko, rauhallinen ja aidattu alue.Viehättävän lisän toi campingalueella oleskelevat kotieläimet. 







Tallinnaan pääsimme näppärästi junalla campingalueelta ja vietimme aikaa mm. vanhassa kaupungissa.


 PÄRNU




Tallinnasta matka jatkui kohti Pärnua. Pärnu on monelle tuttu kylpylöistään ja jossa riittää kaunista rantaviivaa. Vietimme aikaa mm. tunnelmallisessa keskustassa. Ruutli Tänev-katu on keskustan pääkatuja. Sen lähistöllä mm. Punane Torn l. Punainen torni. Ostoksia mielivälle Pärnusta löytyy tarvittaessa isohkoja shopping-keskuksia mm. Pärnukeskus ja Portartur2.










Pärnusta olikin lyhyt ajomatka Latvian rajalle.





LATVIA || Riika





Virosta matkamme jatkui Via Balticaa edeten kohti Riikaa.




Riika on Baltian suurimpia kaupunkeja. Riikaa kutsutaan usein myös "Pohjolan Pariisiksi". Kummassakin käyneenä, en ihmettele ollenkaan miksi tällainen sanonta on syntynyt. Riika sykkii samanlaista kansainvälistä, monikulttuurista, historian täyttä sykettä. 

Riikassa on onneksemme säilynyt suhteellisen paljon mm- Jugendin ajan rakennuksia. Kaupunki oli jollaintapaa mystinen ja ristiriitainen. Toisaalla luxusta mutta toisaalla kohtaat elämän kääntöpuolet, rapistuneita rakennuksia ja ison kaupungin muuta nurjaa puolta. Keskustan halki virtaa ns Väinönjoki antaen oman ilmeensä kokonaisuuteen.


Majoituimme Jurmalaan (n 20 km Riikasta) josta oli näppärä kulkea junalla Riikassa. Edelleen valitsimme vartioidun campingalueen, joka oli aidattu ja portein varustettu. Leirintäalueella kokeneemmat reissajat sanoivat että campingalueilla ei kannata jättää vaunun tai autojen ovia  hetkeksikään lukitsematta. Vartioidullakin alueella  kuulimme varkaiden liikkuneen ja iskeneen lukitsemattomiin vaunuihin ja autoihin. 






Yläpuolen persoonallinen rakennus edustaa Gotiikan tyylisuuntaa ja on nimeltään  "Mustapäiden talo". Rakennus kärsi toisen maailmansodan aikaa niin että se käytännössä tehtiin uudelleen 1990-luvulla.







Keskiaikainen vanhakaupunki on Riikan sydän. Täällä rakennukset ovat kauniisti huollettu ja  restauroitu sekä kaikinpuolin  siistissä kunnossa.






Kävelimme ristiinrastiin Riikaa ja nautimme kaupungin tunnelmasta. Nähtävää olisi ollut niin paljon, mutta vain pienen osan ehdimme nähdä. Tänne on tultava joskus uudelleen ja varattava enemmän aikaa. 

 


 Jurmala




Latvian Jurmala oli yksi niistä monista paikoista jonne sydän jäi. Tuli jopa tunne, että hetkinen ollaankos sitä käyty "merta eempänä kalassa kun ollaan lennetty lomamatkoilla Etelä Eurooppaan". Tällainen ihanuuspaikka näinkin lähellä kotosuomea? 

Loputtoman pitkät siistit hiekkarannat jatkuivat ja jatkuivat kilometrien päähän. Rannoilla ei näkynyt epämääräistä porukkaa vaan todella rauhalliselta vaikutti - ainakin noina päivinä jolloin me siellä olimme. Alueella on  useita camping-alueita. Yövyimme Jurmala Campingissa. Paikka oli vaatimaton, mutta aidattu ja siisti. Ranta sijaitsi aivan vieressä ja sokerina pohjalla -  merivesi oli aivan ihanan lämmintä.



Aamulla oli ilo nousta sinisen taivaan alle lenkkeilemään pitkin rantaa. Samalla sai seurata rannan heräämistä tulevaan päivään. Siellä täällä avattiin ravintoloita ja rantakahviloita. Sain räpsästyä kuvan kun yhden ravintolan työntekijä nosti aamutoiminaan pehmusteita kierrätyslavoista rakennetun oleskeluryhmän istuimille. Mielestäni ihana istuinryhmä :)







Rannalla bongattiin tämä yllä oleva rakennus. Instaan laitoinkin jo kesällä kyssärin että hei onkos tämä rakennus kenties inspiroinut Tove Janssonia? Mielestäni niin muumitalon oloinen :)


Rantamaisemissa näkyy niin mennyttä kylpyläin loistoa kuin uuteen kukoistukseen noussutta hotellimeininkiä. Upeaa oli nähdä, että alueen vanhoja huviloita kunnostettiin. Alla muutama kuva Jurmalan pitsihuviloista ja seassa yksi modernimpaa arkkitehtuuria edustava rakennus.








 Rundale

Rundalen palatsi


Rundalen palatsi sijaitsee suhteellisen lähellä Liettuan rajaa. Mikäli matkasi kulkee tätä sivuten - täällä kannattaa ehdottomasti käydä. Minä joka olen aina rakastanut historiallisia romaaneja, kirjoja mm. Laila os. Hirvisaaren (ex Hietamies) sarjoja  - olin aivan täpinöissäni tästä paikasta. Täällä Venäjänvallan aikainen ylhäinen historia tuli tavallaan todeksi. Mietin vain, että miten ihmeessä aikalaisensa saivat ylläpidettyä tällaisia asuntoja? On tarvittu valtava henkilökunta pitämään kaikki kunnossa. 

Tämän hulppean palatsin rakennutti Venäjän keisrainna Anna 1730- 40-luvulla yhdelle ns. suosikkiherttualleen kesäasuinpaikaksi. Jos kesäpaikka oli tätä luokkaa, niin millaisia olivatkaan pääasunnot? Minulla on selvästi paljon vielä näkemättä.



Tästäkin rakennuksesta oli turisteille auki vain osa palatsia. Silti nähtävää riitti niin että lopulta kaikkeen yltäkylläiseen kultaan ja kimallukseen tuli ähky ja tahtoi turtua.

















Palatsin ikkunoista pilkotti upea ranskalainen puutarha.




Rundalen kierros päättyi palatsin kellaritilassa sijaitsevaan kahvilaan, jossa joimme herkulliset leivoskahvit. 

Seuraavaksi matka jatkuukin Liettuaan ja Puolaan.


Oikein mukavaa viikkoa !

t. Sike



Ps. Korjatkaa jos jotain tietoa postauksessa väärin.







Portartur2